Maalämmön sähkönkulutus ja käyttökustannus – paljonko sähköä kuluu?

Paljonko maalämpö kuluttaa sähköä?

Maalämmön sähkönkulutus riippuu siitä, paljonko talo tarvitsee lämpöä ja millaisella hyötysuhteella järjestelmä tuottaa sen. Maasta saatava lämpö vähentää ostettavan energian tarvetta, mutta kompressori, kiertopumput ja mahdollinen lisälämmitys tarvitsevat sähköä. Maalämpö ei siis tarkoita sähkölaskutonta lämmitystä.

Jos talon lämmitykseen ja käyttöveteen tarvitaan vuodessa 20 000 kilowattituntia lämpöä ja koko tarkasteltavan järjestelmän vuosilämpökerroin on 3,5, laskennallinen sähkönkulutus on noin 5 714 kilowattituntia. Tämä on esimerkki valituilla oletuksilla, ei arvio tietyn talon tai pumppumallin kulutuksesta.

Tässä oppaassa lasketaan käyttöön tarvittavaa sähköä ja euroja. Investoinnin eri kustannuserät löytyvät maalämmön hintaoppaasta. Jos haluat ensin tutustua laitteistoon, aloita maalämpöpumpun palvelusivulta.

Erota lämmityssähkö talon muusta kulutuksesta

Talon sähkömittari laskee yhteen myös kodinkoneet, valaistuksen, saunan, sähköauton latauksen ja muut sähkölaitteet. Sen vuosilukema ei yksin kerro maalämpöpumpun kulutusta. Vertailu on erityisen tärkeä öljystä siirryttäessä: sähkön ostaminen lisääntyy, vaikka ostetun öljyn tarve poistuu.

Pyydä kulutusarviossa näkyviin, sisältääkö luku lämpimän käyttöveden, sähkövastukset ja kiertopumput. Myös lämpöpumpun oman näytön energialukema voi olla laskennallinen arvio. Mittaukseen perustuvassa seurannassa on tiedettävä, mitä laitteita sähkömittaus kattaa ja mitataanko tuotettu lämpö samoilla rajoilla.

Mistä kulutus muodostuu?

• Talon lämmöntarve: koko, eristys, ilmanvaihto, sijainti ja sisälämpötila vaikuttavat tarvittavaan lämpömäärään.
• Käyttövesi: asukasmäärä ja vedenkäyttötavat vaikuttavat kulutukseen myös kesällä.
• Lämmönjako: lattialämmityksen ja patteriverkoston tarvitsemat lämpötilat voivat erota toisistaan.
• Lämmönkeruu ja laite: kohteen mitoitus, keruupiirin olosuhteet ja säätöjen toiminta vaikuttavat järjestelmän suorituskykyyn.
• Lisälämmitys: sähkövastuksen käyttö kuuluu kokonaiskulutukseen, vaikka kompressorin hyötysuhde näyttäisi hyvältä.

Vanha talo ei automaattisesti kuluta tiettyä määrää, eikä uusi talo ole aina samanlainen kuin toinen uusi talo. Kulutusarvio kannattaa perustaa todellisiin lähtötietoihin. Kirjaa myös muut lämmönlähteet, kuten takka: niiden käyttö voi selittää eron laskelman ja toteutuman välillä.

Mitä hyötysuhdelukua laskelmassa käytetään?

COP kuvaa suorituskykyä tietyssä toimintapisteessä. SCOP auttaa laitteiden kausivertailussa määritellyissä olosuhteissa. Talon vuosikulutuksen laskennassa tarvitaan kuitenkin kohteeseen soveltuva arvio, joka huomioi tilalämmityksen, käyttöveden ja valitun järjestelmärajan. Pelkkää esitteen parasta COP-lukua ei pidä käyttää koko vuoden jakajana.

Motivan energialaskentaoppaassa tilalämmitys ja käyttövesi lasketaan tarvittaessa omilla vuosilämpökertoimillaan. Korkeampi lämmitysveden lämpötila heikentää lämpöpumpun suorituskykyä. Tässä artikkelissa käytetty 3,5 on koko esimerkkijärjestelmän oletettu kerroin, joten siihen sisältyviksi oletettuja kulutuksia ei lisätä toista kertaa. Tarkempi käsitteiden vertailu löytyy oppaasta maalämmön hyötysuhde ja takaisinmaksuaika.

Esimerkki: 20 000 kWh lämpöä vuodessa

Laskennan oletukset ovat 20 000 kWh:n vuotuinen lämpömäärä, vuosilämpökerroin 3,5 ja sähkön muuttuva kokonaishinta 0,15 €/kWh. Hintaan oletetaan sisältyvän energian lisäksi kulutuksesta riippuvat siirtomaksut ja verot. Kiinteitä kuukausimaksuja, huoltoa tai investointia ei lasketa mukaan.

1. Laske lämmityksen sähkö: 20 000 ÷ 3,5 ≈ 5 714 kWh vuodessa.
2. Laske muuttuva sähkökulu: 5 714 × 0,15 ≈ 857 euroa vuodessa.
3. Jaa vuosikulu tarvittaessa kahdellatoista: keskimäärin noin 71 euroa kuukaudessa.

Kuukausikeskiarvo ei ole ennuste talvilaskusta. Lämmitystarve vaihtelee vuodenaikojen mukaan, ja pakkaskuukausien kulutus on eri asia kuin kesän käyttöveden lämmittäminen. Pörssisähkössä kustannukseen vaikuttaa lisäksi se, milloin sähköä käytetään.

Kaikilla riveillä käytetään samaa kerrointa 3,5 ja hintaa 0,15 €/kWh. Suoran sähkön vertailussa hyötysuhteeksi oletetaan 1 ja tuotettavaksi sama lämpömäärä. Taulukko ei sisällä järjestelmien hankintaa eikä osoita tietyn kokoisen talon todellista kulutusta.

Mitä sähkön hinnan muutos tekee?

Samalla noin 5 714 kWh:n kulutuksella muuttuva vuosikulu olisi 0,10 €/kWh:n hinnalla noin 571 euroa ja 0,25 €/kWh:n hinnalla noin 1 429 euroa. Laskelman kerroin ja lämpömäärä pysyvät tässä samoina. Näin erotat sähkön hinnan vaikutuksen laitteen toiminnasta.

Kallis sähkö nostaa myös maalämmön käyttökulua. Kannattavuutta ratkaisee kuitenkin vaihtoehtojen välinen kustannusero: mitä maksaisi saman lämmön tuottaminen nykyisellä tai toisella uudella järjestelmällä? Öljy- tai kaukolämpövertailuun tarvitaan niiden omat hinnat, hyötysuhteet ja perusmaksut.

Maalämpö ja pörssisähkö

Pörssisähköä käyttäessäsi laske kustannus mahdollisuuksien mukaan kulutuksella painotetuista hinnoista. Kuukauden yksinkertainen keskihinta voi poiketa siitä hinnasta, jolla juuri oma pumppusi on käyttänyt sähköä. Lisää energiahintaan sopimuksen marginaali sekä kulutuksesta riippuvat siirtomaksut ja verot.

Ohjauksessa kannattaa säilyttää asumismukavuus ja järjestelmän oikea toiminta. Selvitä valmistajan ohjeista, millaista hintaohjausta laite tukee. Älä muuta käyttöveden hygieniaan liittyviä toimintoja tai nosta varastointilämpötiloja tarpeettomasti vain halpojen tuntien vuoksi. Säästö arvioidaan toteutuneina euroina, ei pelkästään siirrettyinä käyttötunteina.

Näin seuraat ja pienennät kulutusta

Aloita seurannasta ennen suuria säätömuutoksia. Kirjaa kuukausittain sähkö, lämmitysasetukset, sisälämpötila ja mahdollinen sähkövastuksen käyttö. Huomioi myös asukasmäärän tai vedenkulutuksen muutokset. Kun muutat yhtä asetusta kerrallaan, vaikutusta on helpompi arvioida.

• Tarkista, ettei lämmityskäyrä tuota tarpeettoman kuumaa vettä.
• Huolehdi valmistajan ohjeiden mukaisista tarkistuksista ja huollosta.
• Selvitä poikkeava vastuskäyttö tai hälytykset huoltoliikkeen kanssa.
• Vähennä tarpeetonta lämpimän veden käyttöä ja arvioi sopiva huonelämpötila.
• Vertaa kulutusta vastaavaan säähän ja käyttötilanteeseen, älä pelkkiin vuosilukuihin.

Kulutuksen normitus auttaa erottamaan sään vaikutusta tilojen lämmitysenergiasta. Käyttöveden osuus käsitellään erikseen, sillä se ei seuraa ulkolämpötilaa samalla tavoin. Jos kulutus kasvaa äkillisesti, tarkista ensin mittauksen rajaus, käyttö ja laitteen tila ennen johtopäätöstä laiteviasta.

Selvitä oman talosi kulutusarvio

Ota kartoitukseen mukaan useamman vuoden kulutustiedot ja kerro nykyisestä lämmityksestä, asukasmäärästä sekä mahdollisesta puulämmityksestä. Pyydä laskelman oletukset kirjallisina: lämpömäärä, vuosilämpökerroin, lisälämmitys ja sähkön hinta. Näin laskelma on myöhemmin verrattavissa toteutuneeseen käyttöön.

Ota yhteyttä ExtraEnergiaan ja pyydä kohdekohtaista arviota. Jos suunnittelet myös kesämukavuutta, lue maalämmön viilennyksestä ja sen käyttökuluista.

Suunnitteletko maalämpöä Varsinais-Suomessa? Kuluttajamyyntimme tavoitat numerosta 045 632 0800 tai osoitteesta myynti@extraenergia.fi.