Maalämmön hyötysuhde ja takaisinmaksuaika

Miten hyötysuhde vaikuttaa maalämmön kannattavuuteen?

Maalämmön hyötysuhde kertoo, paljonko lämpöä saadaan suhteessa käytettyyn sähköön. Takaisinmaksuaika kertoo puolestaan, kuinka kauan arvioidun säästön kertyminen investoinnin suuruiseksi kestää. Ne liittyvät toisiinsa, mutta hyvä hyötysuhde ei yksin takaa lyhyttä takaisinmaksuaikaa: myös hankintahinta, talon lämmöntarve ja vaihtoehtoisen lämmityksen kulut ratkaisevat.

Kun suunnittelet maalämpöä, tarvitset kaksi erillistä vastausta. Kuinka järjestelmä toimii omassa talossasi, ja miltä sen eurot näyttävät verrattuna todelliseen vaihtoehtoon? Tässä oppaassa käymme läpi mittarit, laskentaesimerkin ja pitkän aikavälin kustannukset. Sähkönkulutuksen laskentaoppaassa voit syventyä vuotuisiin kilowattitunteihin, ja maalämmön hintaoppaassa investoinnin sisältöön.

COP, SCOP ja SPF: kolme erilaista mittaria

COP kuvaa yhtä toimintatilannetta

COP on lämpötehon ja sähkötehon suhde määrätyissä olosuhteissa. Jos lämpöpumppu tuottaa 4 kW lämpöä käyttäessään 1 kW sähköä, COP on 4. Se ei tarkoita nelinkertaisen energian syntymistä tyhjästä: osa lämmöstä siirretään ympäristöstä rakennukseen. Lukua vertaillessa pitää tietää myös keruupuolen ja lämmitysveden lämpötilat.

SCOP auttaa kausivertailussa

SCOP kuvaa lämmityskauden suorituskykyä standardoiduissa vertailuolosuhteissa. Tarkista, että vertailet samaa ilmastoa ja lämmitysveden lämpötilatasoa. Tilalämmityksen SCOP-lukua ei pidä tulkita suoraan koko kodin, käyttöveden ja kaikkien apulaitteiden toteutuneeksi vuosihyötysuhteeksi.

Vuosilämpökerroin tarvitsee selkeän rajauksen

SPF-lukua käytetään vuoden aikana tuotetun lämmön ja käytetyn sähkön suhteena. Kysy aina, mikä järjestelmän osa lukuun sisältyy. Sisältääkö se käyttöveden, sähkövastukset ja kiertopumput? Thermian mittarivertailu auttaa erottamaan käsitteet. Mittauksessa ja tarjouksen laskelmassa tarvitaan samat rajat, jotta luvut ovat vertailukelpoisia.

Esimerkiksi 20 000 kWh:n mitattu lämpömäärä ja 5 000 kWh:n saman kokonaisuuden sähkönkulutus antavat vuosilämpökertoimeksi 4. Jos sähkömittarista puuttuu vastuksen kulutus, laskettu tulos ei kuitenkaan kuvaa koko lämmitysjärjestelmää. Siksi hyväkin lukema tarvitsee rinnalleen tiedon mittaustavasta.

Mikä ratkaisee hyötysuhteen käytännössä?

Lämmön siirtäminen matalammasta lämpötilasta korkeampaan vaatii työtä. Kun lämmitysverkosto tarvitsee kuumempaa vettä tai lämmönkeruun lämpötila laskee, lämpöpumpun toimintatilanne muuttuu. Motivan laskentaopas huomioi sekä lämmönjaon että lämmönlähteen lämpötilan vaikutuksen. Käyttöveden lämmitys on arvioitava erikseen, jos sen olosuhteet poikkeavat tilalämmityksestä.

Maalämmön lämmönlähde on ulkoilmaa vakaampi, mutta järjestelmän hyötysuhde ei pysy täsmälleen samana ympäri vuoden. Talon lämmöntarve, lämmitysveden lämpötila ja käyttöveden osuus muuttuvat. Myös energiakaivon olosuhteet vaikuttavat tulokseen. Siksi lupaus yhdestä aina toteutuvasta hyötysuhteesta ei korvaa mitoitusta.

• Mitoitus: pumppu ja lämmönkeruu suunnitellaan saman talon tarpeisiin.
• Lämmönjako: tarvittava menoveden lämpötila ja verkoston toiminta tarkastetaan.
• Säädöt: lämmityskäyrä sovitetaan todelliseen tarpeeseen.
• Käyttövesi: kulutus ja tuotantotapa otetaan mukaan laskentaan.
• Lisälämmitys: sähkövastuksen osuus näkyy kokonaiskulutuksessa.

Laitetta valitessa pyydä laskelma sekä tavanomaisesta että varovaisemmasta käyttötilanteesta. On hyödyllisempää tietää, mitä tulos on heikommalla hyötysuhteella, kuin nähdä vain paras mahdollinen säästöprosentti.

Näin takaisinmaksuaika lasketaan

Yksinkertainen takaisinmaksuaika saadaan jakamalla tarkasteltava nettoinvestointi vuotuisella nettosäästöllä. Nettoinvestoinnissa huomioidaan soveltuvat vähennykset, ja nettosäästössä vähennetään vertailujärjestelmään nähden muuttuvat käyttökustannukset. Tämä tunnusluku ei vielä sisällä korkoa tai kaikkia tulevaisuuden epävarmuuksia.

Havainnollistava laskelma: jos tarkasteltava investointi on 22 000 euroa ja vuotuinen nettosäästö 2 000 euroa, yksinkertainen takaisinmaksuaika on 22 000 ÷ 2 000 = 11 vuotta. Nämä ovat valittuja laskentalukuja, eivät ExtraEnergian tarjous tai arvio asiakaskohteesta.

Taulukossa ainoastaan vuosittainen säästö muuttuu. Se näyttää, miksi yleinen lupaus esimerkiksi 6–10 vuodesta ei sovi kaikkiin koteihin. Jo kohtalainen muutos kulutuksessa, energian hinnassa tai huoltokuluissa muuttaa tulosta. Jos laskettu säästö on hyvin pieni, myös takaisinmaksuaika pitenee voimakkaasti.

Vertaa oikeaan lähtötilanteeseen

Nykyinen lämmitys voi jatkaa käytössä

Jos nykyinen järjestelmä on käyttökelpoinen, vertailussa tarkastellaan sen jatkamisen kustannuksia ja riskejä. Laske mukaan energia ja tarvittava huolto. Kirjaa erikseen, millaisia tulevia korjauksia oletat. Älä lisää vanhalle järjestelmälle perusteetonta uusimiskulua vain saadaksesi uuden investoinnin näyttämään paremmalta.

Vanha järjestelmä pitää joka tapauksessa uusia

Tällöin kannattaa vertailla myös uusien vaihtoehtojen välistä lisäinvestointia. Jos yksi ratkaisu maksaa 10 000 euroa enemmän mutta säästää käyttömenoissa 800 euroa vuodessa, sen lisäinvestoinnin yksinkertainen takaisinmaksuaika on 12,5 vuotta. Vertailu vastaa eri kysymykseen kuin koko hankintahinnan jakaminen säästöllä.

Öljy, suora sähkö ja kaukolämpö

Öljylämmityksessä tarvitaan polttoaineen todellinen kulutus ja hinta, kattilan hyötysuhteen arvio sekä huolto. Suorassa sähkölämmityksessä huomioidaan, tarvitseeko maalämpö uuden vesikiertoisen lämmönjaon. Kaukolämmössä mukaan otetaan energiamaksun lisäksi perusmaksut ja mahdollisen irtautumisen ehdot. Älä vertaile pelkkiä kilowattituntihintoja, jos järjestelmien muut kulut eroavat.

Lisää valinnan tueksi: maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö vai kaukolämpö.

Mitä 25 vuoden säästölaskelmassa pitää huomioida?

Jos esimerkin 2 000 euron vuosittainen nettosäästö säilyisi 25 vuotta, kertymä olisi 50 000 euroa. Kun siitä vähennetään 22 000 euron alkuinvestointi, erotus olisi 28 000 euroa. Tämä on muuttumattomiin oletuksiin perustuva laskutoimitus ennen rahoitusta, mahdollisia suurempia korjauksia ja rahan aika-arvon huomioimista.

Laskelmaa ei pidä esittää lupauksena 25 vuoden tuotosta. Varaa tarkasteluun vaihtoehtoiset energiahinnat, huollot ja laitteiston uusiminen tai korjaaminen. Keruupiirin ja lämpöpumpun elinkaaret eivät ole sama asia, eikä yhden osan pitkä käyttöikä takaa koko laitteiston huoltovapaata toimintaa. Selvitä tarjouksesta huollon ja takuun ehdot erikseen.

Rahoitetussa hankinnassa vertaa myös kuukausittaista kassavirtaa: energialaskun pienentyminen ei poista lainan korkoa tai lyhennystä. Pitkän aikavälin tarkastelussa eri vuosina syntyvät kustannukset voidaan muuntaa nykyarvoon valitulla laskentakorolla. Pyydä tarvittaessa vertailu, jossa korko ja oletukset näkyvät avoimesti.

Vähennys ja ylläpito osaksi laskelmaa

Työhön mahdollisesti saatava kotitalousvähennys pienentää investoinnin nettokustannusta. Laske se todellisesta vähennyskelpoisesta työosuudesta ja omasta verotilanteestasi; älä vähennä enimmäismäärää automaattisesti jokaisesta hankkeesta. Tarkemmat ehdot löytyvät lämpöpumpun kotitalousvähennyksen oppaasta.

Toimiva ylläpito auttaa säilyttämään suunnitellun suorituskyvyn. Motivan huolto-ohje painottaa valmistajan ohjeita ja käyttäjän opastusta. Seuraa myös vastuksen käyttötunteja ja poikkeavia hälytyksiä. Näin arvioitu säästö voidaan myöhemmin verrata toteutuneeseen toimintaan.

Pyydä laskelma oman talosi tiedoilla

Kun selvität maalämpöä Varsinais-Suomessa, kokoa nykyiset kulut, tiedot lämmönjaosta ja arvio tulevista muutoksista. Pyydä tarjouksen rinnalle lämmöntarve, vuosilämpökerroin ja energiahinnat näkyviin. Silloin voit vertailla sekä tekniikkaa että kustannuksia ja nähdä, mihin päätös perustuu.

Ota yhteyttä ExtraEnergiaan tai soita kuluttajamyyntiin 045 632 0800. Voit lähettää lähtötiedot myös osoitteeseen myynti@extraenergia.fi.