Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu – kumpi sopii kotiisi?

Maalämpö vai ilma-vesilämpöpumppu omaan kotiin?

Maalämpö ja ilma-vesilämpöpumppu lämmittävät vesikiertoisen lämmitysverkon vettä ja käyttövettä. Molemmat käyttävät sähköä, mutta ottavat suuren osan siirtämästään lämmöstä ympäristöstä. Maalämpö kerää energiaa maasta, kalliosta tai vesistöstä. Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta.

Valinta ratkaistaan talon lämmöntarpeen, lämmönjaon, tontin ja kokonaiskustannusten perusteella. Maalämmön suurempi investointi voi olla perusteltu paljon lämpöä kuluttavassa kohteessa. Pienemmässä tai kohtuullisesti kuluttavassa talossa ilma-vesilämpöpumpun pienempi alkuinvestointi voi painaa enemmän. Kumpikaan ei ole automaattisesti paras kaikkiin taloihin.

Tässä oppaassa vertaillaan vaihtoehtoja samoilla kulutus- ja hintaoletuksilla. Jos lähtökohtana on öljy, myös öljylämmityksen vaihtamisen opas auttaa hahmottamaan purkutyöt ja verovähennyksen.

Lämmönjako ja mitoitus vaikuttavat kumpaankin

Lämpöpumppu toimii yleensä taloudellisemmin, kun lämmitysverkkoon riittää matalampi veden lämpötila. Vesikiertoinen lattialämmitys on siksi usein hyvä lähtökohta. Myös patteritaloon voidaan valita lämpöpumppu, mutta pattereiden tehon ja pakkasella tarvittavan menoveden lämpötilan selvittäminen on tärkeää.

Vanhan kattilan nimellisteho ei yksin kerro uuden pumpun kokoa. Mitoituksessa tarvitaan rakennuksen lämmöntarve, käyttöveden kulutus, paikkakunnan olosuhteet ja varalämmön käyttö. Liian pieni keruupiiri tai väärä laitevalinta voi heikentää maalämmönkin toimintaa. Ilma-vesilämpöpumpussa tarkastetaan erityisesti antoteho kylmässä ja tarvittavan kuumalla vedellä.

SCOP on standardoiduissa oloissa laskettu kausihyötysuhde. Se ei ole lupaus talon koko järjestelmän vuosihyötysuhteesta. Tarjouslaskelmassa pitää kertoa, sisältyvätkö käyttövesi, kiertopumput ja sähkövastukset arvioituun sähkönkulutukseen. Lue lisää maalämmön sähkönkulutuksesta ja ilma-vesilämpöpumpun toiminnasta.

Investointia verrataan käyttövalmiina kokonaisuutena

Toshiba Suomen yleisessä vertailussa maalämmön hintaluokka on 15 000–35 000 euroa ja ilma-vesilämpöpumpun 10 000–18 000 euroa. Nämä ovat valmistajan yleisiä suuntaa-antavia arvioita, eivät ExtraEnergian hinnasto tai tarjous. Kohteen laajuus, poraus, sähkö- ja putkityöt sekä vanhan järjestelmän purkaminen muuttavat hintaa.

Pyydä kummastakin vaihtoehdosta sama toimitusraja: laitteet, varaajat, keruu tai ulkoyksikkö, putket, sähkötyöt, käyttöönotto, purku ja mahdolliset lämmitysverkon muutokset. Maalämmössä selvitä porauksen perushinta ja lisämetrit sekä maa- ja suojaputkitöiden hinnoittelu. VILP:ssä erittele perustus, teline, vedenpoisto ja pitkät putkireitit.

Tarjouksen ulkopuolelle jäävät työt kuuluvat silti omaan budjettiin. Tarkemmat erittelyt löydät oppaista maalämmön hinta ja ilma-vesilämpöpumpun hinta.

Sama talo, samat hinnat: laskennallinen kulutusvertailu

Oletetaan talon vuotuiseksi lämmön ja käyttöveden tarpeeksi 20 000 kWh. Maalämmön koko järjestelmän vuosihyötysuhteeksi oletetaan 3,5 ja ilma-vesilämpöpumpun 2,5. Nämä ovat laskennan oletuksia, eivät tuotelupauksia. Ostosähkön muuttuva kokonaishinta on molemmille 0,18 €/kWh sisältäen energian, siirron muuttuvan osuuden ja verot.

Maalämpö tarvitsee näin noin 5 714 kWh ja ilma-vesilämpöpumppu 8 000 kWh sähköä vuodessa. Energiakulu on noin 1 029 euroa ja 1 440 euroa. Maalämmön etu on tässä laskelmassa noin 411 €/vuosi. Molemmille jo muuten maksettava sama sähkön perusmaksu jää vertailusta pois; liittymän tai tariffin muutoksesta syntyvä lisämaksu on lisättävä kyseiselle vaihtoehdolle.

Maksaako maalämmön lisäinvestointi itsensä takaisin?

Esimerkin investointiero on 10 000 euroa. Kun se jaetaan noin 411 euron vuotuisella energiaerolla, yksinkertainen takaisinmaksuaika lisäinvestoinnille on noin 24,3 vuotta. Sähkön hinnalla 0,25 €/kWh energiaero olisi noin 571 euroa vuodessa ja vastaava aika noin 17,5 vuotta. Laskelma osoittaa, miksi pienempi kulutus ei yksin ratkaise hankinnan kannattavuutta.

Tämä ei ole koko hankkeen takaisinmaksuaika suhteessa vanhaan öljylämmitykseen, eikä ennuste laitteiden käyttöiästä. Mukana eivät vielä ole korko, huolto, korjaukset, laitteiden uusiminen, verovähennys tai energian hinnan muutokset. Lisää kummankin vaihtoehdon huolto- ja uusimisarviot samoilla periaatteilla ja vertaa useampaa hintatilannetta.

Jos talon lämmöntarve on suurempi tai maalämmön lisäinvestointi pienempi, tulos voi muuttua. Vastaavasti energiatehokkaan talon pieni kulutus voi pidentää lisäinvestoinnin takaisinmaksua. Aihetta käsittelee myös maalämmön hyötysuhde ja takaisinmaksuaika.

Tontti, luvat ja sijoittaminen voivat ratkaista valinnan

Energiakaivon toteutettavuus pitää selvittää ennen lopullista maalämpöpäätöstä. Rakentamislupa, pohjavesialue, maanalaiset rakenteet, rajat ja lähistön kaivot voivat vaikuttaa ratkaisuun. Tarkista oman kunnan rakennusvalvonnan vaatimukset ja tarvittavat suostumukset. Esimerkiksi Forssan rakennusvalvonnan ohje kuvaa energiakaivon rakentamislupaa; toisen kunnan ohje ei kuitenkaan korvaa oman kohteen selvitystä.

Ilma-vesilämpöpumpun sijoituksessa tarvitaan vapaa ilmankierto sekä turvallinen sulatusvesien poistuminen talvella. Ääntä tarkastellaan suhteessa makuuhuoneisiin, oleskelualueisiin ja naapureihin. Ulkoyksikköä ei pidä sijoittaa pelkän lyhyen putkireitin perusteella.

Kummassakin vaihtoehdossa tarkastetaan teknisen tilan koko, huoltotila, sähköliittymä sekä käyttöönoton aikaiset järjestelyt. Asennuksen kesto sovitaan kohteittain. Porauksineen ja purkuineen koko urakkaa ei pidä luvata automaattisesti yhden päivän työksi.

Huolto, käyttöikä ja viilennys osaksi päätöstä

Lämpöpumppu ei ole huoltovapaa. Käyttöohjeiden mukaiset tarkastukset, paineiden seuranta, suodattimet ja häiriöihin reagointi kuuluvat molempiin ratkaisuihin. Pyydä laitteiden ja työn takuuehdot erikseen sekä tieto siitä, kuka auttaa häiriössä. Yksittäistä käyttöikää ei voi luvata talosta ja käyttöolosuhteista riippumatta.

Maalämmön keruujärjestelmä voi palvella myöhempääkin laitevaihtoa, jos sen kunto ja kapasiteetti ovat riittävät. Sitä ei pidä rinnastaa kompressorin tai muun laitteiston käyttöikään. Myös VILP:n myöhempään uusimiseen ja mahdollisiin kylmäainetekniikan muutoksiin on varauduttava.

Maalämpöön voidaan suunnitella maaviileä, mutta viilennys vaatii sopivan lämmönjaon, kondenssin hallinnan ja ohjauksen. Joissakin ilma-vesilämpöpumpuissa on aktiivinen jäähdytys; sen soveltuvuus riippuu mallista ja verkostosta. Tavallinen patteriverkosto ei sellaisenaan ole viilennysratkaisu. Katso maalämmön viilennysvaihtoehdot.

Näin etenet vertailusta päätökseen

Maalämpö kannattaa selvittää erityisen huolellisesti, kun kulutus on suuri, tontti soveltuu keruuseen ja investoinnille on pitkä tarkasteluaika. Ilma-vesilämpöpumppu on varteenotettava vaihtoehto, kun poraus ei onnistu, alkuinvestointia halutaan rajata tai talon kulutus jää maltilliseksi. Lopullinen valinta perustuu kohdelaskelmaan.

Pyydä kaksi samalla rajauksella tehtyä tarjousta sekä kirjalliset kulutusoletukset. Vuonna 2026 vähennyskelpoisen remonttityön kotitalousvähennys on 40 %, enintään 2 100 euroa henkilöltä; öljystä kokonaan luopumisen työssä 60 %, enintään 3 500 euroa. Omavastuu on 150 euroa vuodessa. Tarkista kaikki ehdot kotitalousvähennysoppaasta. Laitteiden hinta ei kuulu vähennykseen, eikä uudisrakentaminen oikeuta siihen.

Varaa maksuton energiakartoitus

ExtraEnergia auttaa lämpöpumppuratkaisun suunnittelussa Varsinais-Suomessa. Varaa maksuton energiakartoitus ja ota mukaan talon kulutustiedot sekä tiedot nykyisestä lämmityksestä. Pyydä tarjoukseen selkeä toimitussisältö, työn erittely ja arvio uuden järjestelmän kulutuksesta.

Kuluttaja-asiakkaiden myynti ja huolto: 045 632 0800 ja myynti@extraenergia.fi. Muut yhteystiedot löydät yhteystietosivulta.